Agile 2: arvopohjan laajentamista
Ketterän ohjelmistokehityksen julistuksesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta ja julistus sai alkuun suuren muutoksen kuinka ohjelmistokehitystä tulisi lähestyä. Julistuksen tarkoituksena oli tuoda järkeä ohjelmistokehitykseen, joka tuohon aikaan noudatti tiukasti vesiputousmallia. Julistuksen allekirjoittajat olivat jo silloin kokeneita kehittäjiä, jotka yhdistivät voimansa haastaakseen vallalla olevan mallin ja miettiä kuinka ohjelmistoja voisi kehittää kestävämmin. Julistuksessa löytyy ketterän ohjelmistokehityksen perusarvot ja kun asiaa tarkastelee nykyajasta käsin, niin arvoissa ei ole mitään vikaa vaan niitä tulisi laajentaa. Julistuksessa kerrotaan, että allekirjoittaneet arvostavat:
- Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
- Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
- Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvottelujaVastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa
Nämä arvot toimivat hyvin, kun kyseessä on tiimi joka pystyy itsenäisesti toteuttamaan yhtä ja samaa tuotetta. Mitä jos tiimejä on enemmän ja pitäisi pystyä organisoimaan projekti, jossa toteutetaan laajempi järjestelmä tai digipalvelu?
Tähän ovat myös havahtuneet tämän päivän ketterän ohjelmistokehityksen asiantuntijat ja nyt voidaan puhua Agile 2:sta. Agile 2:n taustalla olevat henkilöt arvostavat edelleen ketterän ohjelmistokehityksen julistusta ja ovat ottaneet uudessa julistuksessa huomioon laajemmin ohjelmistokehitykseen liittyviä näkökulmia. Tuotekehitys ei ole pelkästään koodaamista vaan se on monimutkainen kokonaisuus, johon nivoutuvat eri osaamisalat.
Agile 2:ssa arvostetaan seuraavia asioita:
- Harkinta ja ohjeistus: harkinta tarkoittaa sitä, että toimitaan kun ymmärretään asiayhteys ja ainakin joku on tilanteen tasalla. Määräykset ovat esimerkiksi askeleita joita tehdään jonkin kehyksen mukaisesti ja jos ei ymmärretä asiayhteyttä tai tilannetta voidaan mennä helposti ojaan.
- Lopputulokset ja suoritteet: lopputulokset ovat seurausta siitä, että on toimittu oikein edellisen kohdan mukaan tässä tapauksessa ohjelmisto tuottaa arvoa loppukäyttäjälle. Suoritteilla on myös paikkansa, mutta pelkkä suorite ei välttämättä riitä lopputulokseen, mutta lopputulosta ei voi olla ilman suoritteita.
- Yksilöt ja tiimit: yksilöt ovat tärkeitä ja heidän erilaisuutensa on voimavara, jota ei tule unohtaa. Tiimit ovat myös tärkeitä ja tunnelma jossa työskennellään. Tiimityöskentelyssä täytyy tehdä kompromisseja niin yksilön kuin tiimin osalta ja näiden tulisi olla tasapainossa (tiimi ei ole tärkeämpi kuin yksilö tai yksiö tärkeämpi kuin tiimi)
- Liiketoiminta- ja teknologinen ymmärrys: teknisten henkilöiden täytyy olla kiinnostuneita liiketoiminnasta ja liiketoiminnan täytyy olla kiinnostunut teknisistä seikoista. Kenenkää ei tulisi sanoa, ettei asia kuulu minulle koska olen …
- Yksilön valtuuttaminen ja hyvä johtaminen: yksilöllä tulisi olla toimivalta päättää kuinka tehdä oma työnsä ja mahdollista kokeilla uusia ideoita samassa asiayhteydessä (huom. Kohta yksi ja harkinta). Johtajien tehtävänä on mahdollistaa se, että yksilöt voivat itse päättää kuinka asia hoidetaan. Johtavat määrittävät rajat joiden sisällä voidaan toimia sekä mahdollistaa yksilöiden kasvun.
Mukautuvuus ja suunnittelu: mukautuvuus tarkoittaa sitä, että tiedetään suunnitelmien muuttuvan. Suunnittelu on tärkeää sillä suunnitelmat suuntaavat toimintaa ja ovat parhaan suunnan ilmentymiä.
Edellä oleva listaus ottaa huomioon hienosti eri asiat mitkä liittyvä ohjelmistokehitykseen ja ennen kaikkea ohjelmistotuotteiden kehitykseen. Alkuperäisen ketterän ohjelmistokehityksen julistuksen henki on aistittavissa myös tässä laajennetussa arvopohjassa. Näidenkin arvojen osalta jää nähtäväksi kuinka nämä otetaan osaksi ohjelmistokehityksen arkea tai kuinka ne voidaan ymmärtää eri tavoin. Agile 2:n puuhamiehet ja -naiset ovat mielestäni oikeilla jäljillä “julistuksensa” kanssa. Arvojen lisäksi Agile 2 on listannut periaatteita joita aion käydä tarkemmin läpi erillisissä kirjoituksissa.
Lähteet